Voimassa olevien säännösten perusteella on jossain määrin epäselvää, mitä vankilaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tietoja henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 7 §:n mukaiseen valvonta- ja toimintarekisteriin voidaan kirjata. Vankilaturvallisuuden vuoksi tulisi voida kirjata tietoja tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan arvioida liittyvän laitosjärjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseen silloinkin, jos tieto ei täytä edellytyksiä turvallisuustietorekisteriin (8 §) kirjaamiseksi.
Tanskassa viranomaisten, mukaan lukien rikosseuraamusviranomaisen (Kriminalforsorgen), oikeudesta käsitellä henkilötietoja säädetään viranomaisten henkilötietojen käsittelystä annetussa laissa (retshåndhaevelsesloven), joka on yleislaki.
Turvallisuustietorekisteriin voitaisiin edelleen kirjata Rikosseuraamuslaitoksen muiden viranomaisten rekistereistä saamia, rekisteröityyn liitettävissä olevia tietoja sekä muulta viranomaiselta tai yksityiseltä henkilöltä saatuja vihjetietoja. Näitä tietoja voitaisiin käsitellä pykälän 1 momentin edellytysten täyttyessä.
Sellaiset Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoidon yhteydessä ilmenneet laitosjärjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät tiedot, joita ei tule kirjata turvallisuustietorekisteriin, voitaisiin kirjata esitetyn 7 §:n muutoksen mukaisesti valvonta- ja toimintarekisteriin. Mikäli tiedot ovat välttämättömiä yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon kannalta, on ne mahdollista kirjata henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 6 §:n 2 momentin 6 –kohdan mukaisesti yhdyskuntaseuraamusrekisteriin. Yhdyskuntaseuraamusta suorittavien osalta Rikosseuraamuslaitoksen tehtävä ja toimivalta on säädetty siten, että rangaistuksen täytäntöönpanon aikana tavoitteena on tukea tuomittua sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä lisätä valmiuksia elää rikoksetonta elämää. Vankeuden ja tutkintavankeuden aikana Rikosseuraamuslaitoksen tehtävänä sen sijaan on estää rikosten tekeminen. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen on lainsäädännössä osoitettu poliisin tehtäväksi.
Edellä todetun perusteella ei ole perusteltua säätää vankien käyttöön annetun omaisuuden epäämisen edellytyksistä.
Tietojärjestelmästä vastuussa olevan viranomaisen on määriteltävä tietojärjestelmän käyttöoikeudet käyttäjän tehtäviin liittyvien käyttötarpeiden mukaan ja käyttöoikeudet on pidettävä ajantasaisina.
Vastaavasti laitosturvallisuuden takaamiseksi Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa on selvitettävä vankilassa havaitun tai muutoin tietoon saadun, vankilaturvallisuutta vaarantavan tapahtuman tai mahdollisen rikollisen toiminnan arvioimiseksi se, mitä asiassa on katsottava tapahtuneen, kenen toimesta ja miten asiassa on syytä edetä. Johtopäätöksenä voi olla asian käsitteleminen vankilassa (vankeuden täytäntöönpanoon liittyvässä kurinpitomenettelyssä) tai sen siirtäminen poliisin käsiteltäväksi. Vankeuslain 1 luvun 3 §:n mukaan vankeus on pantava täytäntöön siten, että täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Vankeuden täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten on huolehdittava siitä, ettei vankeuden aikana kukaan oikeudettomasti puutu vangin henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.
Jos vanki tai tuomittu on rekisteröity Infoflyt-järjestelmään, on rikosseuraamusviranomaisella oikeus käsitellä myös henkilötietoja, jotka koskevat vierailijoihin, puhelimitse tai kirjeitse vankiin yhteydessä oleviin, vangin perheenjäseniin, ystäviin, tuttaviin ja muihin, jotka pyrkivät yhteyteen vangin tai tuomitun kanssa tai joiden kanssa vanki pyrkii yhteyteen. Rikosseuraamusviranomainen voi käsitellä myös muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden henkilötietoja, jos tämä on välttämätöntä henkilön oman taikka vangin tai tuomitun tai muun erityistä suojelua tarvitsevan henkilön turvallisuuden varmistamiseksi.
Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa poliisille, pääesikunnalle, Tullille ja Rajavartiolaitokselle henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 26 §:n mukaisesti turvallisuustietorekisterin tietoja, jotka ovat välttämättömiä turvallisuustietorekisterin mukaisiin käyttötarkoituksiin.
Käsitellessään edellä mainittua hallituksen esitystä lakivaliokunta piti mietinnössään (LaVM 4/2017 vp) epäselvänä ehdotettua sääntelyä maksukortin haltuun antamisen epäämisestä. Valiokunta myös kiinnitti huomiota siihen, että haltuun antamisen epäämistilanteet voivat koskea myös muuta vankilan vangin haltuun antamaa omaisuutta kuin maksukortteja, minkä vuoksi asiaa tulisi arvioida laaja-alaisemmin kuin vain maksukorttien osalta. Valiokunta katsoikin, ettei tuolloin käsiteltävänä olleen esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä ole perusteltua eikä tarkoituksenmukaista sisällyttää vankeuslakiin ja tutkintavankeuslakiin erityisiä säännöksiä maksukortin haltuun antamisen epäämisestä, vaan tarvittaessa asiaa tulee arvioida laaja-alaisemmin erikseen.
Vangit saavat käyttöönsä jaksossa nykytila kuvattua vankilan antamaa omaisuutta. Vankeuslain 9 luvun 1 §:n säännös omaisuuden hallussapidon epäämisestä ei sovellu vankilan antamaan omaisuuteen. Käytännössä vangin käyttöön annetun omaisuuden käyttöä ei ole ylipäänsä tarpeen evätä, vaan vangit saavat esimerkiksi sellikalustuksen ja vaatteet säännönmukaisesti käyttöönsä. Toiminnoissa ja vapaa-ajantoiminnoissa tarvittavia välineitä puolestaan saa käyttää osallistuessaan kyseiseen toimintaan. Kyse onkin tosiasiallisesta hallintotoiminnasta eikä vankien oikeuksiin tai velvollisuuksiin kohdistuvasta hallinnollisesta päätöksenteosta. Rikosseuraamuslaitoksen harkinnassa on, millaista omaisuutta vankien käyttöön hankitaan. Harkinnassa on kuitenkin huomioitava vankeuslain 1 luvussa säädetyt periaatteet, kuten vankien yhdenvertainen kohtelu ja normaalisuusperiaate. Vangilla on mahdollisuus hankkia itse sellaista omaisuutta, jota vankila ei järjestä vankien käyttöön. Tällöin sovelletaan vankeuslain 9 luvun 1 §:ää.
Koska Rikosseuraamuslaitos ei ole esitutkintaviranomainen sen toimivaltuudet eivät voi perustua rikosten selvittämiseen. Näin ollen Rikosseuraamuslaitoksen kohdassa 1.1. lähemmin käsiteltyjä toimivaltuuksia ja turvallisuustietorekisterin tietojen käsittelyn edellytyksiä koskeviin säännöksiin olisi perusteltua tehdä muutokset siten, että rikosten selvittäminen toimenpiteiden edellytyksenä poistetaan säännöksistä.
Vankeuslain 19 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, jos vankien valvonnan tai muun Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoidon yhteydessä ilmi tulleiden seikkojen nojalla on syytä epäillä rahan ja muiden maksuvälineiden tai muun omaisuuden laillista alkuperää, asiasta on ilmoitettava poliisille.
Pykälään olisi vankilaturvallisuuden ja yhteiskunnan turvallisuuden sekä rikosten estämisen vuoksi perusteltua myös lisätä uusi 3 momentti Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta ilmoittaa Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoidon yhteydessä ilmenneitä tietoja tapahtumista ja henkilöistä, joiden voidaan perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan. Kyse olisi Rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten toimivaltuuksiensa ja tehtäviensä puitteissa tekemistä tapahtumiin tai henkilöihin liittyvistä havainnoista poliisille, muulle esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle ilmoittamisesta. Esitys sisältää ehdotuksen kyseisten tietojen henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 7 §:n mukaiseen valvonta- ja toimintarekisteriin kirjaamiseksi.
PTR-rikostiedusteluyksiköt eivät siis nimestään huolimatta ole varsinaisia organisaatioyksiköitä, vaan tehostetun viranomaisyhteistyön toimintamuotoja. PTR-rikostiedusteluyksiköihin sijoitetut PTR-viranomaisten virkamiehet toimivat näissä yksiköissä lähettäjäviranomaisen toimivaltuuksin ja lähettäjäviranomaisen alaisuudessa. Päivittäisestä työnjohdosta vastaa yksikköön sijoitettu päällystöön kuuluva poliisimies (HaVM 6/2009 vp, HE 26/2008 vp). Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa määritelty PTR-johtoryhmä voi sopia tarkemmin yhteistyönmuodoista ja rakenteista.
Henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 21 §:n mukaan Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa myös Rajavartiolaitokselle rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otettua ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevat yksilöidyt tiedot, jos tiedot ovat tarpeen rajavalvontaa varten, henkilöiden tavoittamiseksi taikka rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi, selvittämiseksi tai syyteharkintaan saattamiseksi taikka henkilön luotettavuutta edellyttävää rajavartiolaitoksen lupaa tai hyväksyntää varten.
Vankeuslain 1 luvun 2 §:n mukaan vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Tutkintavankeuslain 1 luvun 3 §:n mukaan tutkintavankeuden tarkoituksena on turvata rikoksen esitutkinta, tuomioistuinkäsittely ja rangaistuksen täytäntöönpano sekä estää rikollisen toiminnan jatkaminen. Toimivaltuuksista, joita tämän tehtävän toteuttamiseksi voidaan käyttää, säädetään nimenomaisesti.
Vankien käytössä on Rikosseuraamuslaitoksen hankkimat maksukortit, jotka voidaan antaa vangin haltuun (vankeuslain 9 luvun 3 § ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 §).
Euroopan kidutuksen ja epäinhimillisen sekä halventavan kohtelun ja kidutuksen vastaisen sopimuksen noudattamista valvova komitea (CPT) on useissa tutkintavankeuteen liittyneissä raporteissaan korostanut rikostutkinnan ja rangaistusten täytäntöönpanon erillisyyttä. CPT:n kannanotoissa on vakiintuneesti katsottu, että rikosten selvittämisen ja vapautensa menettäneiden säilyttämisen tulisi tapahtua toisistaan erillään (esim. CPT/Inf (2017)5-part, CPT/lnf (2015)25, CPT/Inf (2009)5, CPT/lnf(2004)20).
Vankeuslain vankilaan ja vankilan osastolle sijoittamista koskevien säännösten mukaan vankia ei tule sijoittaa suljetumpaan vankilaan tai vankilan osastoon kuin vankilan järjestys ja turvallisuus sekä vankilassa pitämisen varmuus edellyttävät. Osastolle sijoittamisessa on otettava huomioon muun muassa vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, vangin tai muun henkilön turvallisuus ja rikollisen toiminnan estäminen. Vankeuslain 5 luvun 5 §:n nojalla on mahdollisuus sijoittaa vanki varmuusosastolle sekä kohdistaa vankiin turvaamistoimenpiteitä vankeuslain 18 luvun mukaisesti. Valvontatoimivaltuuksia on mahdollista käyttää vangin yhteydenpitoon vankilan ulkopuolelle vankeuslain 12 luvun kirjeenvaihtoa, puheluita ja sähköistä viestintää koskevien säännösten nojalla sekä vankeuslain 13 luvun tapaamisia ja muita yhteyksiä vankilan ulkopuolelle koskevien säännösten nojalla. Tutkintavankeuslaissa on asiasisällöltään vastaavat säännökset.
Turvallisuustietorekisteriin kirjattavissa tiedoissa olisi kyse yksittäiseen epäilyyn liittyvistä, ei seurantaan tai tiedonhankintaan perustuvista tiedoista. Tietoja voitaisiin kirjata, mikäli syntyy konkreettinen perusteltu epäily olettaa, että vanki syyllistyy rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta. Tarkoituksena olisi estää rikokseen syyllistyminen ja turvata laitosturvallisuus.